Teollisuus ja kauppa
Innokkaimmat "orpoilijat" haaveilevat koko itärajan sulkemisesta. Ja kieltämättä aika hyvin sillä reitillä jo ollaankin. Katsotaan sitäkin kartan avulla.

Kuva: Tärkeimmät kauppareitit
Ennen pakotteita
Ennen pakotteita tuotannon ja kaupan logistinen ketju oli kutakuinkin looginen. Venäjältä tuli raaka-aineita, joita suomalaiset jalostivat ja myivät eteenpäin. Joko takaisin Venäjälle tai sitten Eurooppaan ja kauemmaksikin.
Kaakkois-Suomen ja Viipurin / Pietarin alueiden välillä oli paljon kaupankäyntiä ja yhteistyötä. Turistit kulkivat molempiin suuntiin ja ostivat enemmän tai vähemmän tarpeellisia tavaroita ja palveluja.
Pakotteiden aikana
Jos, vai pitääkö jo sanoa kun, itäraja laitetaan pakotteilla kiinni, niin Suomesta tulee logistinen "pussinperä". Suomella ei ole, metsää lukuunottamatta, merkittäviä raaka-ainelähteitä. Omilla metsävaroilla pyöritetään nykyiset teollisuuslaitokset ja lämmöntuotanto, mutta merkittävään kasvuun ne eivät riitä.
Koska raaka-aineita ei enää tule itärajan takaa, niin ne pitää tuoda muualta. Itärajan sulkemisen jälkeen Suomi on logistisesti saari, jonne tavarat pitää tuoda / viedä laivalla. Kuinka selittää sijoittajille, että on järkevää ensin rahdata raaka-aineet laivalla Suomeen ja sitten rahdata valmistetut tavarat takaisin suuremmille markkina-alueille? Ei mitenkään, eivät sijoittajat kuitenkaan niin tyhmiä ole. Hyvänä esimerkkinä logistiikan tehosta on Nesteen päätös tehdä uusiutuvien polttoaineiden suurivestointi Porvoon sijasta Rotterdamiin. Samat talouden realiteetit iskevät sitten myös perinteiseen öljynjalostukseen, jos raaka-ainetta ei tulekaan Venäjän suunnalta.
Valtamereltä on Suomen satamiin noin tuhannen kilometrin merimatka yhteen suuntaan. Ja matkalla on vielä Tanskan salmet, joiden kautta pystyvät kulkemaan syväykseltään alle 15m ja korkeudeltaan alle 65m laivat. (Baltimax-luokka) Ja niillekin se on aikamoinen pujottelurata.
Kauppatase 2022
Tullin joulukuun 2022 ennakkotilastosta saamme näkymän ensimmäisen "pakotevuoden" tulokseen.
Vuoden 2022 kauppataseen vaje oli 10,8 miljardia euroa. Siinä oli kasvua edellisvuodesta "vaatimattomat" +168%. Vuoteen 2020 verrattessa luku on vielä karumpi +364%!
Upean tuloksen poliittiset päättäjämme ovat "orpoilullaan" saaneetkin aikaiseksi. Toisaalta onhan tämä aika looginen tulos. Jos pakotteilla saadaan raaka-aineiden hinnat nousuun, joiltakin osin jopa moninkertaisiksi, ja valmilla tuotteilla joudutaan kuitenkin kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla, niin eihän tulos voi olla mikään muu. Sen suuruus on vain ollut epäselvä.
Huom. Kyseessä on ennakkotilasto ja siihen voi tulla merkittäviäkin muutoksia.