Pakotepolitiikka
Pakotteiden järkevyydestä tai sen puutteesta


Postit

Käänteinen aikajärjestys: uusin ylimpänä.


Alkuvuoden tilastoja ja ennusteita

16.03.2025

Vuosi on vaihtunut ja edellisvuoden tilastoja julkaistaan. Vilkaistaanpa niistä vaikkapa Euroopan maiden talouskehitystä.

Viime vuonna EU-maiden talouskasvu oli 1,0% ja Euromaiden 0,9%. Aika huono tulos, mutta Suomi alittaa vielä senkin: -0,1%. Mitenkäs Venäjän talous? Viime vuonna siellä oli talouskasvua 4,1%!
Kyllä ne talouspakotteet purevat, mutta purevatko toivottuun suuntaan.

Katsotaanpa samasta tilastosta kiihkeintä pakoteaikaa eli vuosia 2022-2024. Kun näiltä vuosilta laskee kokonaiskasvun, niin eniten pakotteista kärsineitä, ja ainoita miinuksella olevia, maita ovat Eesti -3,2% ja Suomi -0,2%. Seuraavana tulevat Saksa 0,9% ja Ruotsi 2,4%.
Aika karua kertomaa Suomen kannalta. TEM:n raportissa varoiteltu "näivettymisen kierre" on hyvässä vauhdissa!

Vilkaistaan vielä tulevaisuuden ennusteita. Euroalueelle tarjotaan tälle vuodelle (2025) talouskasvua 0,9%, vuodelle 2026 1,2% ja 2027 1,3%.
Näillä kasvuluvuillako jo ennestään velkataakassa olevat EU-maat aikovat vahvistaa sotavoimiaan (siis ei puolustusvoimia) ja lähteä sotimaan. Uskoo, ken tahtoo!

Mitenkäs Suomi? Suomen pankin ennusteen mukaan Suomen talouskasvu on vuonna 2025 0,8%, 2026 1,8% ja 2027 1,3%.
Ehkä vielä huolestuttavampaa kuin nämä surkeat kasvuluvut on tuottavuuden kasvu, joka oli vuonna 2024 -0,5%. Kilpailijamaita heikompi tuottavuuden kasvu on TEM:n raportissa mainittu Suomen talouden suurimmaksi ongelmaksi.


EU rauhanrakentajana???

17.07.2024

EU:n verkkosivulla "EU:n päämäärät ja arvot" ensimmäisenä kohtana on: "EU:n päämääränä sen omalla alueella on edistää rauhaa, eurooppalaisia arvoja ja kansalaisten hyvinvointia."
Verkkosivulla "EU:n tärkeimmät saavutukset ja konkreettiset hyödyt" jatketaan: "EU:n synnystä alkoi rauhan, vakauden ja vaurauden aika, jota on kestänyt jo yli puoli vuosisataa." Eikä tietenkään unohdeta mainita Nobelin rauhanpalkinnosta v.2012, jonka "EU sai saavutuksistaan tällä saralla".

Jätetään tällä kertaa käsittelemättä (EU:lle) haitallisten talouspakotteiden yhteensopivuus , tai oikeammin yhteensopimattomuus vaurauden ajan (jatkumisen) kanssa ja keskitytään tuohon aina muodikkaaseen "rauha"-teemaan.
EU:n rauhanrakentajahengessä Mepit vetoavat äänestysoikeuden eväämiseen Unkarilta EU-neuvostossa, koska Unkarin pääministeri Viktor Orban on rohjennut keskustella rauhasta eri osapuolten kanssa. Tämän hän on tehnyt ilman EU:n lupaa, jota (sodan jatkumista haluavat) EU-parlamentaarikot eivät olisi todennäköisesti antaneet.
Kalastajat sanovat, että: "Lohi on niin hyvä kala, että sitä kannattaa pyytää vaikka ei saisikaan." Samalla linjalla voisi kysyä, että eikö rauha ole niin tärkeä asia, että sen saavuttamiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot? EU-parlamentaarikoiden mielestä ei ole. He ovat enemmän vanhan palokuntavitsin linjoilla, että "väärin sammutettu". Verovaroilla kustannettu YLE lienee samaa mieltä, koska "uutisartikkelissa" on huolellisesti muistettu laittaa jokainen rauhanmatka-sana lainausmerkkeihin.
(EU-)kansa saa sellaiset päättäjät kuin kansa ansaitsee!


Konkurssien määrä kasvaa Suomessa

12.07.2024

Tilastokeskuksen kesäkuun julkaisu konkurssien määrästä näyttää Suomen talouden ja yritysten tukalan tilanteen. Viimeisen vuoden aikana konkurssien määrän liukuva vuosikeskiarvo on kasvanut 17% ja viimeisen kahden vuoden aikana 40%.
Ehkä tämä on kuitenkin ihan tarkoituksella valittu suunta. Olivathan miltei kaikki EU-parlamentiin valitut päättäjätkin sitä mieltä, että (taloudelliset) pakotteet ovat tärkeämpiä kuin suomalaisten elintaso!


Ranskan parlamenttivaalit, toinen kierros

10.07.2024

Vaalien toinen kierros, 07.07.24, näytti "Tasavallan rintaman" poliittisen pelin onnistuneen: RN:n tulos jäi ennakko-odotuksia pienemmäksi ja absoluuttinen enemmistö jäi kaukaiseksi. Uutisointi keskittyy poliittisiin ryhmittymiin, enemmän tai vähemmän keinotekoisiin, ja julistaa otsikoissaan RN:n jääneen kolmanneksi vasemmiston ja presidenttipuolueiden taakse. Olisihan se toki noloa tuollaisen poliittisen pelin jälkeen tunnustaa, että RN lisäsi paikkamääräänsä (+43%) ja on nyt suurin puolue (126 edustajaa).

Ryhmittymien saamat äänimäärät ja -osuudet sekä edustajapaikat toisella kierroksella (Le Figaro 09.07.24):

Ryhmittymä Äänimäärä / milj. Ääniosuus / % Edustajapaikat
RN + Ciotti
10
36
143
Vasemmisto NFP
7,5
25
184
Presidenttipuolueet
7
23
166

Mitenkäs tällä tuloksella muodostetaan toimiva hallitus? Millään poliittisella ryhmittymällä ei ole absoluuttista enemmistöä (vähintään 289 paikkaa) eikä mikään niistä voi siis yksin muodostaa kestävää hallitusta. Suurimmaksi ryhmittymäksi tuli vasemmiston NFP, jolle pitäisi antaa pääministerin paikka. NFP:n suurin puolue on kuitenkin LFI, joka sekään ei ole "hallituskelpoinen". Eikä Mélenchon'in pääministeriys tule kysymykseen, sehän olisi melkein yhtä paha kuin RN:n hallitus!
Vaalitulosten mukaan presidenttipuolueet ja vasemmiston NFP ilman LFI eivät saa tarvittaa enemmistöä kestävän hallituksen muodostamiseksi vaan mukaan pitäisi saada vielä LR. Sopiiko LR ja kommunistit/sosialistit samaan hallitukseen?

Ranskan kaksivaiheinen vaalijärjestelmä ohjaa voimakkaasti siihen suuntaan, että valtapuolue (yleensä presidenttipuolue) saa parlamenttiin (absoluuttisen) enemmistön. Edellisten parlamenttivaalien (v.2022) tulos, että presidenttipuolueilla ei ole enää absoluuttista enemmistöä parlamentissä oli jo poikkeuksellinen. (Edellinen kerta oli v.1988.) Viisivuotisella presidenttikaudella (alkaen v.2002) sitä ei ole aikaisemmin tapahtunut.
Näiden vaalien tulos, että presidenttipuolueilla ei ole edes suhteellista enemmistöä parlamentissä on Ranskassa aivan uusi ja ennenkokematon.
Parlamentti voidaan hajottaa ja seuraavat parlamenttivaalit pitää aikaisintaan vuoden kuluttua. Ranskan hallinto joutuu siis toimimaan vähintään vuoden erittäin poikkeuksellisessa ja epävarmassa tilanteessa.


Ranskan parlamenttivaalit, ensimmäinen kierros ja poliittinen peli

05.07.2024

Ranskassa EU-vaalien tuloksen seurauksena oli "sotapresidentin" toteuttama parlamentin hajottaminen ja sitten pikaisella aikataululla järjestettävät parlamenttivaalit. Tämä veto yllätti suunnilleen kaikki. Eikä vähiten omaa tukijoukkoa, joista moni joutunee vaalien jälkeen etsimään uuden työpaikan. Vaalien perusteluna oli, että presidentti haluaa, "demokratian hengessä", kuulla kansan mielipiteen.

Jo ennen vaaleja republikaanipuolue (LR) joutui varsinaiseen myllerrykseen, kun sen johtaja Éric Ciotti ilmoitti liittoutuvansa vaaleissa RN:n kanssa. Suurelle osalle LR:n edustajista se oli "pyhien arvojen" häpäisyä ja oikeusprosessi Ciottin erottamiseksi puoluejohtajan paikalta aloitettiin pikaisesti.

Kaksivaiheisen vaalin ensimmäisen vaalipäivän, 30.06.24, tulos oli presidentille ja "kaikille demokratian kannattajille" järkytys: RN (+Ciotti) 33,5%, vasemmistoliittouma NFP 28,5%, presidenttipuolueet vain 22,1% ja oikeisto LR 9,7%.
Nyt kaikille "hyville" eliittipoliitikoille tuli paniikki: RN voi saada toisella kierroksella absoluuttisen enemmistön ja muodostaa (yksin) hallituksen! Tämä on ehdottomasti estettävä keinoja kaihtamatta!
Se siitä "demokratian hengestä". Kansa oli äänestänyt "väärin" ja se oli korjattava!

Alkoi poliittinen peli, jonka ainoa tavoite oli estää RN:n voitto.
"Tasavallan rintama" (Front Républicain) muodostettiin nopeasti taistelemaan RN vastaan. Siihen liittyivät puolueet äärivasemmistosta (LFI) oikeistoon (LR). Liittouma, jonka ainoa yhdistävä tekijä on vastustaa RN. Suunnilleen kaikista muista asioista he ovat (jyrkästikin) eri linjoilla.
Normaalisti Ranskan kaksivaiheiset vaalit ohjaavat voimakkaasti siihen suuntaan, että vaalipiirissä on toisella kierroksella mukana enää kaksi ehdokasta. Korkean äänestysprosentin ansiosta monissa vaalipiireissä oli nyt mukana kuitenkin kolme ehdokasta (triangulaires). Ensimmäinen "Tasavallan rintaman" tehtävä olikin jättää ilmoittamatta toiselle kierrokselle sellaiset kolmanneksi tulleet ehdokkaansa, joiden osallistuminen olisi voinut edistää RN:n ehdokkaan läpimenoa. Poisjääneen ehdokkaan äänet "testamentataan" sitten RN:n vastaehdokkaalle. Järjestely vähensi kolmen ehdokkaan vaalipiirien määrän 306:sta 89:än. Nyt odotetaan, että esim. LR:n kannattaja äänestää verivihollisensa LFI:n ehdokasta toisella kierroksella.

Vaalit siis järjestettiin "demokratian hengessä", että kuullaan kansan tahto. Ensimmäisellä kierroksella kansa ilmoitti tahtovansa kansallista etua ajavaa, oikeistolaisempaa, politiikkaa. Em. järjestely, ainakin onnistuessaan, antaa sen sijasta kansalle vasemmistolaisemman politiikan.
Kolmansien ehdokkaiden vetäytymisen jälkee RN on ainoa, jolla on edes teoreettinen mahdollisuus saada parlamenttiin absoluuttinen enemmistö. Se on nyt kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Jos (kun) mikään ryhmittymä ei saa enemmistöä, niin miten muodostetaan uusi, toimiva hallitus? Jotkut haaveilevat, että "Tasavallan rintaman" jäsenet muodostaisivat yhteishallituksen. Miten se voi toimia, kun niiden ainoa yhdistävä tekijä on RN:n vastustaminen?

Tämäkö on sitä demokratiaa, jonka "puolesta me olemme valmiita taistelemaan"? En minä ainakaan, puhukaa vain omasta puolestanne!


Suomen kansainvälinen kilpailukyky taantunut laaja-alaisesti

03.07.2024

Uusimmassa IMD:n kilpailukykyvertailussa Suomen sijoitus on pudonnut viime vuodesta neljä sijaa ja kahdessa vuodessa yhteensä seitsemän sijaa.
Suomen sijoitus viime vuoteen verrattuna parani vain kansainvälisen kaupan osalta. Sijoitus terveyden ja ympäristön osalta pysyi samana, mutta kaikissa muissa 18 osa-alueessa Suomen sijoitus heikkeni viime vuodesta.


Maailmanpankin maaluokittelu tulotason mukaan 2024-2025

01.07.2024

Heinäkuun alussa Maailmanpankin tulotason mukaisessa maaluokittelussa luokitus oli vaihtunut mm. Venäjällä ja Ukrainalla. Venäjä oli noussut ylemmästä keskiluokasta korkeaan ja Ukraina alemmasta keskiluokasta ylempään keskiluokkaan.
Venäjällä kasvussa ovat (luonnollisesti) sotateollisuus, mutta myös kauppa, finanssisektori ja rakentaminen. Nämä johtavat bruttokansantuotteen kasvuun 3,6%. Aika hyvin "mahtavien länsimaiden" talouspakotteiden kohteena olevalta maalta!
Ukrainan nousun syinä ovat kasvanut bruttokansantuote, 5,3% vuonna 2023 (laskua 28,8% vuonna 2022), ja vähentynyt asukasluku, -15%.


Suomi noudattaa EU:n alijäämäkriteeriä

19.06.2024

Valtiovarainministeriö otsikoi tiedotteensa rohkeasti, että "Suomi noudattaa EU:n alijäämäkriteeriä". Tekstiosuudessa sitten tarkennetaan päätöksen perustuminen siihen, että alijäämä pienenee ensi vuonna raja-arvoon kolme prosenttia. Nyt se on hieman yli eli 3,5%.
EU:n perussopimuksessa asetetaan raja-arvot julkisen talouden alijäämälle (3,5%) ja julkisen talouden velalle (60%). Näistä raja-arvoista on viime vuosina joustettu ensin COVID-19 ja sitten Ukrainan sodan takia. Nyt niitä ollaan hiljalleen ottamassa takaisin käyttöön. Tässä vaiheessa EU-komissio keskittyy julkisen talouden alijäämään. Arvioinnissa oli 12 maata, myös Suomi, ja alijäämäperusteiseen liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn joutuivat seuraavat seitsemän jäsenmaata: Belgia, Ranska, Italia, Unkari, Malta, Puola ja Slovakia.
Julkisen talouden velan osalta arviointia ei (vielä) ole tehty. Sen osalta Suomi ylittää raja-arvon reilusti: Raja 60%, Suomi 75,8%. Viime vuonna Suomen julkisen talouden velka kasvoi eniten EU-jäsenvaltioista: 2,3%.


EU-parlamenttivaalit 09.06.24

10.06.2024

Suomi

Katsotaan, mitä vaaleissa saatiin aikaiseksi. Suurta innokkuutta äänestämiseen ei (suomalaisilla) ollut: äänestysprosentti 40,4%.

Ryhmitellään nyt valitut EU-parlamentaarikot YLE:n vaalikoneen kysymyksen "EU-maiden täytyy lähettää sotilaita Ukrainan tueksi, jos Ukraina on häviämässä sodan Venäjää vastaan." mukaan sodan laajentamista haluaviin "sotakiihkoilijoihin" / "rauhanrakentajiin" ja kysymyksen "Kauppa Venäjän kanssa tulee lopettaa kokonaan, vaikka se heikentäisi myös suomalaisten elintasoa." mukaan talouden (lisä)kurjistamista haluaviin "näivettäjiin" / "talouden kehittäjiin". Myönnetään että ryhmittely on hieman rohkea, mutta näillä (YLEn vaalikoneen) kysymyksillä ei parempaankaan pysty.
Viidestätoista valitusta EU-parlamentaarikosta "sotakiihkoilijoita" on kahdeksan eli hieman yli puolet. Puolueista täyden "sotakiihkoilusuoran" saivat: Kansallinen Kokoomus, Perussuomalaiset ja Vihreä liitto. "Rauhanrakentajasuoran" taas saivat: Suomen Keskusta, Vasemmistoliitto ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue.
Talouden suhteen viesti on vielä karumpi. Viidestätoista valitusta "näivettäjiä" on neljätoista! Ainoastaan Suomen Keskustan Katri Kulmuni on "talouden kehittäjä".

Mielenkiintoista on, että kolmen valitun EU-parlamentaarikon mielestä EU:n ei tarvitse noudattaa omia sääntöjään (Ukrainan jäsenyydessä)! Nämä EU-parlamentaarikot ovat: Kansallisen Kokoomuksen Henna Virkkunen, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen Maria Guzenina ja Vihreän liiton Ville Niinistö. Miksi tehdä mitään sääntöjä, jos niitä ei ole tarkoituskaan noudattaa?

Ranska

Ranskassa presidentti Macron laittoi kaiken tukensa omilleen EU-parlamenttivaaleissa ja "virallinen" uutisointi, myös (vai erityisesti?) verorahoilla rahoitettu, tuki häntä mahdollisuuksiensa mukaan. Siitä huolimatta tulos oli "sotapresidentille" nolostuttava, noin lievästi ilmaistuna. Presidenttipuolue REM sai 15,2% äänistä, joka jäi alle puoleen pahimman kilpailijan RN:n tuloksesta 32,4%. Varsinainen tyrmäystappio! Edes suomalainen poliitikko ei saisi tästä väännettyä torjuntavoittoa.
Presidentinvaaleissa M. Macron sai vielä peloteltua ranskalaiset äänestäjät toistamalla riittävästi "äärioikeiston" uhkaa. Näissä vaaleissa hän oli ottanut valikoimaan lisäksi "velvollisuudentuntoisen" Ukrainan tukemisen. Yhdessäkään nämä "ylevät" teemat eivät saaneet peitettyä jokaisen kuluttajan rahapussissa tuntuvaa inflaatiota, heikentyvää ostovoimaa ja kurjistuvaa taloutta.

Yhteenveto

Näyttää siltä, että äänestäjät hakivat, sekä Suomessa että Ranskassa, vaihtoehtoa "viralliselle" ylhäältäsanellulle konsensuspolitiikalle.
Suomessahan todellista vaihtoehtoa ei ollut, vaan kaikki (valta)puolueet olivat suunnilleen samoilla linjoilla. Valtapuolueista eniten (sota)poliittisella vaihtoehtolinjalla oli Vasemmistoliitto, joka saikin kolme edustajaa entisen yhden sijaan.
Ranskassa RN nosti selkeänä vaihtoehtona esille kansalaisia eniten huolestuttavat asiat: inflaatio, heikentyvä ostovoima ja kurjistuva talous. Pakolaispolitiikkaa unohtamatta. Tuloksena "tyrmäysvoitto" sotapresidentistä!

Tässä ovat tulokset ja näillä mennään. Koska nyt valittuja EU-parlamentaarikkoja ei näytä kiinnostavan Euroopan (ja Suomen) talous ja kilpailukyky, niin jatkan loppujenkin sijoitusteni siirtämistä järkevämpää talouspolitiikkaa toteuttaville alueille. Suuret (eläke)sijoittajat näyttävät olevan samoilla linjoilla.


Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) talouskatsaus, 04/2024

20.04.2024

Kansainvälisen valuttarahaston (IMF) julkaisemasta talouskatsauksesta voimme seurata pakotteiden vaikutuksia. Kyllä niillä vaikutuksia on, tosin ei aivan sellaisia kuin Ursula meille hymyillen kertoo. (En kyllä itsekään pystyisi niin paksua juttua vakavalla naamalla kertomaan.)

Siirrytään sitten kylmiin numeroihin. Talouskatsauksessa on ennuste lähivuosille 2024 ja 2025 sekä hieman kauemmaksi viiden vuoden päähän, vuodelle 2029. Otetaan sieltä (kertolaskulla) vuosien 2024 ja 2024 yhdistetty kasvuennuste sekä vuosi 2029.

2024-2025 / % 2029 / %
USA 4,7 2,1
Euroalue 2,3 1,2
* Saksa 1,5 0,7
* Suomi 2,3 1,5
Kiina 8,9 3,3
Intia 13,7 6,5
Venäjä 5,1 1,3

Aika surkealta näyttää Euroalueen kohdalla. Pahimmat kilpailijat menevät karkuun (2024-2025) yli kaksinkertaisilla kasvuprosenteilla! Samoin "mahtavien länsimaiden" talouspakotteiden alla oleva Venäjä. Vuoden 2029 ennusteessa Venäjä ei ole enää kuin prosentin kymmenesosan edellä euroaluetta. Pitäisikö uskoa, että Ursulan lupaamat talouspakotteiden vaikutukset alkavat näkyä "jo" vuonna 2029? Ehkä Ursulalla riittää selittämistä kotimaassaan. Tämän ennusteen perusteella Saksa ei todellakaan ole enää Euroopan veturi!

Euroopan (tulevan) aseman maailmanpolitiikassa kertonee vanha latinalainen sanonta: "Homo sine pecunia imago mortis". Mies ilman rahaa on kuoleman kuva. Ei tätä tulosta kuitenkaan pidä hävetä. Se on meidän poliittisten päättäjien kovalla työllä ansaittu.


Suomen kansantalous painui taantumaan

04.03.2024

Tulihan se sieltä, kun riittävästi yritti: Suomen kansantalous painui taantumaan vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Ei tätä tarvitse hävetä, se on meidän (poliittisten) päättäjien kovalla työllä ansaittu!

Tuo oli odotettavissakin eikä siis ollut mikään yllätys. Sen sijaan pienenä ikävänä yllätyksenä oli, että työn tuottavuus pieneni v.2023 0,2%. Eihän tuo pieneneminen lukuna suuri ole, mutta kuten TEM:n raportissa todetaan, niin Suomen ongelma on naapurimaita huonompi tuottavuuden kasvu. Ei sitä näin korjata!


Ansiotaso on (vieläkin) alempana kuin 2015

10.12.2023

Kesälomatauko venähti hieman pitkäksi ja ensimmäinen tynkäitsenäisyyspäiväkin tuli jo vietettyä.

Eipä tässä välissä kuitenkaan mitään oleellista uutta ole tapahtunut: TEM:n raportin pelottelema "näivettymisen kierre" jatkaa tasaista vauhtia ja ansiotasokaan ei kehity.

Nykyään polttoaine on "halpaa", jos sen hinta on alle kaksi euroa litra. Dieselin hinta on viime aikoina ollut 98:n kanssa samaa luokkaa, joskus jopa kalliimpaa. En sääli diesel(henkilö)autoilijoita, itse ovat riesansa hommanneet. Huoli on enemmän ammattiliikenteen puolella. Suomi on pitkien (kuljetus)matkojen maa ja kasvaneet kuljetuskustannukset näkyvät jokaisen kuluttajan elämässä.

Ei (poliittisten) päättäjien näitä "saavutuksia" tarvitse hävetä, ne on kovalla työllä ansaittu!


Honkarakenne irtisanoo

01.07.2023

Ei se Venäjän kaupan korvaaminen tainnutkaan ihan niin helppoa olla kuin päättäjämme kuvittelivat. Yhtenä esimerkinä Honkarakenne, joka on irtisanonut 22 henkilöä. Lisäksi lomautusvaltuutus on 145 henkilölle. "Hirsitalovalmistaja ei ole saanut paikatuksi Venäjän kaupan hiipumisen aiheuttamaa aukkoa Euroopan ja kotimaan myynnillä."

YLE:n toimittajien mukajärkevä perustelu, miksei Ukrainassa voi olla natsimielisyyttä alkaa jo kyllästyttää. Ehkä se menee toimittajakunnassa vielä läpi, mutta siitä huolimatta se on lukijoiden ajattelun halventamista.

"Venäjä väittää, että Ukrainassa on vallassa venäjänkielistä väestöä sortava natsihallinto, vaikka esimerkiksi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on juutalainen, jonka äidinkieli on venäjä."

En ota (tässä yhteydessä) kantaa siihen, onko Ukrainassa natsimielisyyttä vai ei. Sitä on käsitelty aikaisemmin jo muualla. Tuon em. toimittajakunnassa päteväksi todetun perustelun onttous sen sijaan vaatii, jälleen kerran, hieman kritiikkiä. Miten Ukrainan presidentin juutalaisuus (aikaisemmin juutalaistaustaisuus) ja venäjänkielisyys liittyy loogisesti hallinnon toimintaan? Kuten Pandoran papereistakin nähdään, niin Ukrainan (sankari)presidentti keskittyy lähinnä oman etunsa ajamiseen. Estääkö siis hänen taustansa oman edun ajamisen muissa yhteyksissä, esim. politiikassa? Tuskinpa.

Toimittajakunnassa "virallinen" totuus on, että (nyky)Ukrainassa ei ole natsimielisiä ryhmiä. Aikaisemmin niitä oli, kuuluisimpana ehkä suhteellisen voimakas Azov-pataljoona. Suomessakin voidaan hallitus rakentaa "yhteisen talouspolitiikan, eikä yhteisten arvojen" varaan. Voisiko samalla periaatteella Ukrainassa rakentaa hallintoa "yhteisen vihollisen, eikä yhteisten arvojen" varaan? Luultavasti.


Reaaliansiot laskevat edelleen

29.05.2023

Palkansaajien reaaliansiot laskivat 4,8% tammi-maaliskuussa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Karua luettavaa palkansaajan kannalta. Jos sieltä jotain positiivista yrittää löytää, niin "reaaliansioiden lasku hidastui 2023 ensimmäisellä neljänneksellä". No se ei ole paljoa, mutta sentään jotakin.

Päästäisiinkö jo loppuvuonna siihen, että reaaliansioiden lasku lasku pysähtyisi edelliseen vuoteen verrattuna? Reaaliansioiden palaamista pakotteita edeltävälle tasolle jouduttaneen odottamaan pitkään.


Suomalaiset yritykset

30.04.2023

Huhtikuu on useilla yrityksillä edellisen vuoden tuloksen julkistuksen aikaa. "Pakotevuosi" 2022 on kohdellut suomalaisia yrityksiä hyvin eri lailla riippuen niiden Venäjä-ja Valko-Venäjä-toiminnoista. Halpojen raaka-aine- ja energiavirtojen tyrehtymiselläkin on oma vaikutuksensa.

Jätetään yksittäisten yritysten kohtalo sivummalle ja katsotaan, mikä on sijoittajien näkemys yleisemmin suomalaisten yritysten tulevaisuudesta. Perinteisen ajatusmallin mukaanhan se näkyy osakkeiden kurssikehityksestä, jonka pitäisi kuvata tulevaisuuden tulosodotuksia.

Alkuvuoden 2023 (01.01-20.04) aikana Helsingin pörssin suurten yhtiöiden (OMXH 25) kurssikehitys on jäänyt yli kymmenen prosenttiyksikköä huonommaksi kuin suurten eurooppalaisten (Stoxx Europe 600) yhtiöiden. Eurooppalaiset yhtiötkin ovat kärsineet pakotteista muuta maailmaa enemmän, joten on oletettavaa, että kansainvälisen vertailun tulos olisi vielä karumpi.

Sijoittajat eivät siis, ymmärrettävistä syistä, ole kovin luottavaisia suomalaisten yritysten kilpailukykyyn. Mitkä ovat suomalaisten yritysten tulevaisuuden kilpailuedut, kun itänaapurin suurten (ja halpojen) raaka-ainelähteiden tuoma etu on pakotteilla hävitetty?


Suomen pankin ennuste

25.03.2023

Suomen pankki julkisti 17.03.23 Suomen talouden väliennusteen. Ennusteen asiasisältö oli odotetun kaltainen, mutta ei suinkaan toivottu. Ennusteen otsikko "Talous talvihorroksessa" kertookin sisällöstä oleellisen.

Päättäjämme ovat siis onnistuneet järjettömillä pakotteillaan ajamaan Suomen talouden taantumaan. Senhän omilla aivoillaan ajatelleet ovat jo pitkään tienneet olevan väistämätöntä, mutta pelkästään kotimaan mediaa seuraaville ja niiden otsikoita toistaville se voi tietenkin tulla yllätyksenä.

Jotain ennätyksellistäkin ennusteesta toki löytyy: "Kaiken kaikkiaan Suomen vaihtotase oli vuonna 2022 ennätykselliset 10 mrd. euroa alijäämäinen kahden ylijäämäisen vuoden jälkeen." Mitä tämä kertoo? No ainakin sen, että Suomen kilpailukyky on oleellisesti huonontunut. On sitten kyse tuotannosta tai sijoituskohteista.

Kuluttajien kannaltakin ennuste on aika synkkä: "Viime vuonna nopean inflaation vuoksi menetettyä ostovoimaa ei myöskään saada kurottua umpeen..." Jatko sitten onkin varmaan tarkoitus ottaa positiivisena uutisena: "...kuluttajien ostovoima ei todennäköisesti enää tänä vuonna heikkene." Jos odotukset ovat riittävän matalalla, niin kai tuokin on sitten hyvä uutinen. Päättäjät ovat siis onnistuneet määrätietoisilla toimillaan huonontamaan suomalaisten kuluttajien ostovoimaa.

Ennusteessa on bruttokansantuotteen vuosikasvu vuosille 2023, 2024 ja 2025. Noiden sarjojen perusteella voikin sitten laskea ennustetun kasvun noiden kolmen vuoden ajalle 2023-2025.

2023 2024 2025 2023-2025
Suomi -0,2 0,9 1,5 2,2
Euroalue 1,0 1,6 1,6 4,3
Muu maailma 3,0 3,2 3,3 9,8

Vuosina 2023-2025 Euroalueen kasvu on siis noin kaksinkertainen verrattuna Suomen kasvuun. Muun maailman kasvu on taas kaksikertainen verrattuna Eurolueen kasvuun.

(Tulevien) päättäjien kannattaisi ehkä keskittyä Suomen talouteen, eikä poliittisten irtopisteiden keräämiseen Ukrainasta.


Suomi vajosi taantumaan

06.03.2023

Päättäjiemme tekemä ansiokas työ tuottaa tulosta ja Suomi on saatu nyt Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan taantumaan.

Virallinen tiedotus (esim.) luonnollisesti vähättelee tulosta "vain" tekniseksi taantumaksi, jolla ei ole mitään merkitystä. Ja että kyse on ennakkotilastosta, joka voi vielä muuttua (kumpaan suuntaan tahansa). Ei anneta tämän lannistaa, vaan annetaan huhtikuun vaaleissa päättäjille heidän ansaitsemansa huomio uudesta saavutuksesta.


Suomen kauppatase 2022

25.02.2023

"Pakotevuoden" tilastotietoja aletaan pikku hiljaa julkistamaan ja pääsemme arvioimaan poliittisten päättäjiemme "saavutuksia", jotka eivät olekaan aivan mitättömiä.

Tulli on julkaissut tavaroiden ulkomaankaupan joulukuun ennakkotilaston, jossa näkyy (ennakkotietona) koko vuoden "tulos".

Katsotaan kauppataseen vajetta, joka oli vu0nna 2022 10,8 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta (4,028 miljardia euroa) "vaatimattomat" +168%. Vuoteen 2020 (2,329 miljardia euroa) verrattessa luku on vielä karumpi +364%! Plussaluvut ovat yleensä mukavia, mutta kauppataseen vajeen kasvussa miinus olisi paljon miellyttävämpi muutoksen suunta.

Saammekohan tänä vuonna uuden ennätyksen?


Suomen talous

12.02.2023

Hallituskin, valtionvarainministeriön johdolla, on joutunut myöntämään, että ei tämä pakoteintoilu nyt oikein putkeen ole mennyt. Virkansa puolesta he tietenkin syyttävät myös edellisiä hallituksia, koronakriisiä ja Ukrainan sotaa (, jonka "virallinen" nimi on Venäjän hyökkäyssota).

"Virallisen" uutisoinnin mukaisesti tuossakaan uutisessa ei mainita sanaa "talouspakotteet", vaan niiden osuus on osattava lukea rivien välistä. Uutisessa tulevien vuosien vajeen syynä nähdään "...summasta suurinta osaa selittävät korkomenot eli valtion ottaman velan lainanhoitokulut..." ja "...automaattisesti menoja nostavat indeksit..." Mistäs nuo molemmat edellämainitut ovat seurausta? Kasvaneesta inflaatiosta, jonka eräänä tärkeimpänä syynä ovat (pakotteiden takia) kohonneet raaka-aineiden ja energian hinnat.

Tuleville vuosille on siis odotettavissa uutisessa mainittu "lähtökohtaisesti 10 miljardia pakkasella" oleva talous ja järjettömien talouspakotteiden aiheuttama Suomen ja Euroopan kansainvälisen kilpailukyvyn heikentyminen eli tulevien verotulojen pieneneminen.


Venäjän talous "romahtaa"

05.02.2023

"Tiedotusvälineemme" ovat jo pitkään uutisoineet talouspakotteiden aiheuttamasta Venäjän talouden romahtamisesta. Myös Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen Kiovan vierailun puheessaan (02.02.23) mainitsi, että "länsimaiden pakotteet vievät Venäjän talouden yhden sukupolven taaksepäin".

Otetaanpas vertailun vuoksi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) viimeinen talouskatsauksen päivitys. Siinä Venäjän talouden ennustetaan pysyvän tänä vuonna lähes ennallaan (+0,3%) ja kasvavan ensi vuonna hieman (+2,1%). Ei kovin huimia lukuja. Verrataan niitä sitten euroalueeseen, Venäjän talouden ennustettu kasvu on tänä vuonna hieman huonompi, mutta jo ensi vuonna parempi kuin euroalueen (+1,6).

"Tiedotusvälineidemme" ja VDL:n arviot pakotteiden vaikutuksesta Venäjän talouteen taitavat olla pelkkiä haaveita. Lähempänä totuutta saattaa olla "Putinin trollien" pelottelu, että pakotteet iskevät Eurooppaan yhtä pahasti tai pahemmin kuin Venäjään.


Euroopan paluu ?

21.01.2023

Euroopan poliittisille päättäjille alkaa pikku hiljaa totuus paljastumaan. Vielä reilu vuosi sitten keskusteluissa oli, että miten Euroopasta tulee tasavertainen taloudellinen kilpakumppani Kiinan ja USA:n kanssa. Eipä ole viime aikoina paljoa tarvinnut sellaisesta haaveilla.

Euroopan ja Suomen päättäjät, ihan itse omilla pikku kätösillään, tuhosivat Euroopan taloudelliset haaveet. Olisi kannattanut ehkä hieman miettiä ennen järjetöntä pakotekiihkoilua. USA määrää talouspakotteita (järkevästi) omien intressiensä pohjalta ja tyhmät eurooppalaiset lähtivät näihin sokeasti mukaan. Nyt sitten tuli "yllätyksenä", että USA houkuttaa eurooppalaisia yrityksiä ja sijoittajia. Totta kai yritykset ja sijoittajat menevät kilpailukykyisimmille eli parhaiten tuottaville alueille. Se on jopa niiden velvollisuus.

Euroopan pitää siis aloittaa "vastaisku". Vastaisku mitä vastaan? Tyhmiä poliittisia päättäjiäkö vastaan, jotka ovat pääsyyllisiä vallitsevaan tilanteeseen? Se olisi tietenkin hyväksi järjestelmälle. Kuitenkin pahoin pelkään, tai oikeastaan olen ihan varma, että he keksivät jonkin muun syyllisen, jota vastaan iskeä. Yhteisiä verorahoja käyttäen tietenkin.


Inflaatio laukkaa ja kuluttajat ovat kovilla

14.01.2023

Vuosi on vaihtunut, mutta meno näkyy jatkuvan entisellään: Elinkustannukset kasvavat, mutta kotitalouksien tulot eivät seuraa mukana. Niinpä kaikesta ei välttämättömästä kulutuksesta pitää säästää, että rahat riittävät välttämättömään. Yksityisen kulutuksen, erityisesti "huvitusten", varaan liiketoimintansa rakentaneet yritykset tulevat olemaan kovilla.

Valtio joutuu (näin ennen vaaleja) tukemaan sekä kansalaisia, että yrityksiä "ulkopuolisten tahojen aiheuttamassa vaikeassa tilanteessa". Velkarahalla tietenkin, kun muutakaan vaihtoehtoa ei ole. Näistä veloista pitää sitten maksaa korot ja olisihan niitä joskus hyvä lyhentääkin. Se ei tule olemaan helppoa, koska koko Euroopan, ja erityisesti Suomen, teollisuuden kilpailukyky on järjettömillä talouspakotteilla rapautettu pitkäksi aikaa. Näin ollen tulevien vuosien verotuotot tulevat todennäköisesti olemaan laskusuunnassa.

Inflaatio oli joulukuussa 9,1 prosenttia: sähkö kallistui 64 prosenttia, asuntolainojen korot peräti 124 prosenttia.


Vuodenvaihde

08.01.2023

Vuodenvaihteen (talous)uutiset ovat olleet aika karua luettavaa:

Ei tämän pitänyt tulla kenellekään (omilla aivoillaan ajatteleville) yllätyksenä. Ainoastaan Suomen "tiedotusvälineitä" seuraaville ehkä.

Tuossa onkin sitten hieman puuhaa uusille, huhtikuussa valittaville päättäjille. Huolestuttavimmalta näyttää tuo IMF:n arvio, että kolmannes maailmantaloudesta ajautuu tänä vuonna taantumaan. Ja tuo kolmannes on Eurooppa, jonka taloudellista pohjaa päättäjämme ovat järjettömillä pakotteillaan murentaneet. Valitaan huhtikuussa Astetta paremmat päättäjät.


Euroopan kilpailukyky huolettaa (?)

15.12.2022

Yllättäen Euroopan kilpailukyky on alkanut huolettaa Sanna Marinia:

Ukrainan hätä, talous ja kauppasodan vaara varjostavat EU:n huippukokousta - pääministeri Marin: Euroopan kilpailukyvystä on huolehdittava.

Ensin poliittiset päättäjät tekevät kaikkensa murentaakseen Euroopan, ja erityisesti Suomen, kilpailukyvyn järjettömillä talouspakotteilla. Nyt kun totuus alkaa paljastumaan jo hieman hitaammillekin, niin nouseekin huoli. Vai johtuuko se vain tulevista eduskuntavaaleista.

Joku päättäjä voisi huolestua myös Suomen kilpailukyvystä. Tälläkin sivustolla on todettu, että talouspakotteet vievät suuren osan Suomen perinteisistä kilpailueduista kansainvälisillä markkinoilla. Mitkä ovat Suomen uudet menestystekijät? Olen yrittänyt löytää niitä itse ja kysellyt myös keskustelukumppaneilta, mutta tulokset ovat jääneet, ikävä kyllä, olemattomiksi.


Reaaliansiot putoavat nyt ennätystahtia

06.12.2022

Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien reaaliansiot laskivat tämän vuoden heinä-syyskuussa 4,8% vuoden takaiseen verrattuna.

Ansiotasoindeksi, 2022 3. vuosineljännes

Vertailun vuoksi vähän historiaa. 90-luvun laman pahimpina vuosina muutos jäi alle kahden prosentin. 70-luvun öljykriisin aikaan reaaliansioiden lasku ei yhdelläkään vuosineljänneksellä ollut nykyisen suuruinen. Nykyistä suurempi reaaliansioiden lasku löytyy vasta devalvaatiovuodelta 1957.

Tältä pohjalta lähdetään uuteen vuoteen ja kevään eduskuntavaaleihin. Nauttikaamme talouspakotteiden vaikutuksista.

Palkansaaja köyhtyy nyt ennätystahtia


Suomen talouskasvu pysähtyy

19.11.2022

Kovasti meidän päättäjät ovat tehneet töitä tämän eteen, mutta nyt se huomioidaan oikein kansainvälisellä tasolla: Kansainvälinen valuuttarahasto IMF: Suomen talouskasvu pysähtyy ensi vuonna.

Tuossakin patistetaan talouden vakauttamiseen tiukentamalla finanssipolitiikkaa. Eli rivien välistä voi lukea, että (pakotteiden aikaisessa) Suomessa tulopuolen kasvattaminen on mahdoton tehtävä ja ainoaksi mahdollisuudeksi "talouden vakauttamisessa" jää menojen pienentäminen eli "finanssipolitiikan tiukentaminen".

Näinhän se on. Poliittiset päättäjämme ovat järjettömällä pakoteintoilullaan huonontaneet Suomen ja Euroopan kilpailukykyä, joten tulopuolen kasvattaminen on vaikeaa ellei peräti mahdotonta.

Ensi kevään eduskuntavaaleja odotellessa ei menojen pienentämisestä näy merkkiäkään. Päinvastoin tukirahoja jaellaan vähän joka suuntaan. Verotustakaan ei voi nostaa, ei ainakaan näin ennen vaaleja, joten tuet joudutaan rahoittamaan ottamalla velkaa.


IMF:n talouskatsaus, lokakuu 2022

13.10.2022

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) julkaisi talouskatsauksensa 11.10.2022. Vaikka se onkin ihan mielenkiintoista luettavaa, niin Suomen uutisvälineet eivät ole katsoneet asiakseen uutisoida siitä laajemmin. Ne pitävät todennäköisesti omia "asiantuntijoitaan" sopivampana näinkin arkaluontoisten asioiden tiedottamiseen.

Ei liene kenellekään suuri yllätys, että miltei kaikkien maiden bruttokansantuotteen kasvu hyytyy seuraavina vuosina. Toisten enemmän, toisten vähemmän.

Euro-alueelle menee tänä vuonna vielä kohtalaisesti, ennusteen mukainen kasvu on 3,1%. Ensi vuosi onkin jo vaikeampi, kasvua vain 0,5%.

Ennusteen mukaan Venäjän talous supistuu tänä vuonna 3,4% ja ensi vuonna 2,3%. Tämäkö on se paljon puhuttu talouspakotteiden aiheuttama Venäjän talouden "romahdus"? Kieltämättä olen hieman pettynyt, jos tämä on se mihin "johtavien läntisten talousmahtien" yhteisrintama talouspakotteillaan pystyy. Pitäisikö vaan suosiolla uskoa, että "länsimaat" eivät enää ole mitenkään ylivoimaisen vahva tekijä maailmanmarkkinoilla. Lisäksi painopiste siirtyy koko ajan enemmän Aasian suuntaan.

Ukrainassa sen sijaan voidaan jo puhua romahduksesta, ennusteen mukaan talous supistuu tänä vuonna 35%. Ensi vuodelle ei ole edes uskallettu antaa ennustetta. [La Tribune, 11.10.22] Lähtökohtakaan ei siellä ollut kovin korkealla, ennen sotaa Ukraina oli Euroopan kolmanneksi köyhin maa (bruttokansantuote / henkilö). Suomalaisilta eläkeläismummoilta kerättäville lahjoitusrahoille on siis käyttöä jatkossakin.


Italian parlamenttivaalit

28.09.2022

Kesäkuussa Ranskan Kansallinen rintama kymmenkertaisti edustajamääränsä, syyskuun alussa Ruotsin Ruotsidemokraateista tuli oikeiston suurin puolue ja nyt sama Italiassa Italian veljien johdolla.

Mitä tämä kertoo? Arvioisin, että yleisestä tyytymättömyydestä perinteisten valtapuolueiden tapaan jättää omien kansalaisten etu huomioimatta ja keskittyä hienoihin arvoihin, "joilla ei ole hintaa". Äänestäjien kanta taas näyttää olevan, että poliitikoiden kansalaisten rahapussista ottama hinta on liian korkea.

Mielenkiintoista nähdä, mitä Suomen ensi kevään eduskuntavaaleissa tapahtuu? Suomessa ei, ikävä kyllä, ole yhtä selkeää vastavoimaa valtapuolueille, kun persutkin hymistelevät kilvan "yhteisessä rintamassa" heikentämässä kansalaisten ostovoimaa ja siirtämässä tukirahoja taskusta toiseen. Mistä tulee se kaivattu vastavoima? Nykyisistä puolueista siihen ei näytä olevan.


Suomen talous

05.09.2022

Poliitikkojen kannattaisi ehkä keskittyä siihen, miten Suomen (ja Euroopan) kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla saataisiin edes hieman palautettua. Vähien rahojen siirtely taskusta toiseen tuntuu kuitenkin kiinnostavan enemmän ja tulovajaus kuitataan velanotolla.

Kotimainen ruuantuotantokin on vaikeuksissa pakotteiden nostamien tuotantokustannusten kanssa. Ongelma on vaikea, ellei mahdoton, ratkaistava ilman lisävelan ottoa. Ruuan hinta on jo noussut kipurajalle eli sieltä ei ole saatavissa tuottajille lisätuloa. Kustannuksiakaan ei voi paljoa pienentää ilman tuotantotason merkittävää vähenemistä. Valtio siis joutuu tukemaan joko tuottajia, kuluttajia tai molempia velkarahalla. Loogisin vaihtoehto olisi kustannusten pienentäminen harkitsemalla pakotteita järkipohjalta, mutta se ei ole "uskonsodassa" mahdollista.


Suurlähettiläspäivät

24.08.2022

Suurlähettiläspäivillä valtiojohto evästi diplomaatteja aika kovalla kädellä Venäjän suhteen. [YLE-uutiset, 23.08.22] Suomen taloutta ja teollisuutta ajatellen kannattaisi ehkä uhota hieman vähemmän.

Jos (kun) Suomen ja Venäjän väliin tulee pysyvämpi talousyhteistyön estävä "kova" raja, niin Suomesta tulee logistinen pussinperä, kun raaka-aineet ja tuotteet eivät enää kulje itärajan yli. Valtamereltä Suomen satamiin on noin 1000 km suuntaansa ja välillä ovat vielä Tanskan salmet, joiden läpi isoimmat rahtialukset eivät sovi kulkemaan. Kuinka perustella briteille, ranskalaisille tai vielä kaukaisemmille asiakkaille, että suomalaisista tuotteista pitää maksaa kovempi hinta, koska kuljetuskustannukset ovat suuremmat? Ei mitenkään.

Mitkä ovat Suomessa sijaitsevan teollisuuden kilpailuedut jatkossa? Halpatyövoima, kuten poliitikot ovat ehdotelleet palkkamalttivaatimuksillaan? Suomessa koulutetun työvoiman palkkataso on jo nyt selvästi matalampi kuin Keski-Euroopassa. Kuitenkin TEM:n raportissa haaveillaan ulkomaisen koulutetun työvoiman houkuttelemisesta Suomeen estämään "näivettymisen kierre". Kuinka se onnistuu, jos palkkataso ei ole houkutteleva? Jopa suomalaisen koulutetun työvoiman pitäminen Suomessa voi olla vaikeaa.

Oletettavasti suomalaiset teollisuusyritykset osaavat ratkaista tämän(kin) ongelman, kuten esim. Nesteen päätös jalostamoinvestoinnista Rotterdamiin osoittaa. Nämä ratkaisut vaan voivat olla Suomen valtion kannalta ikäviä.


Suomen kauppatase 01-05/2022

10.08.2022

Kesäloma on jättänyt pakotteiden seuraamisen vähemmälle, mutta eipä siellä oleellisia muutoksia näyttäisi olevan. TEM:n raportin, Kestävä talouskasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus, uhkakuva "näivettymisen kierteestä" etenee, nyt vaan pakotteiden kiihdyttämänä.

Kauppataseen vajetta oli kertynyt se noin miljardi euroa kuukaudessa eli tänä vuonna toukokuun loppuun mennessä jo 5,653 miljardia euroa. (Viime vuonna samalla jaksolla 1,609 miljardia euroa.) Nopeasti ilman laskinta laskettuna taitaa olla suunnilleen tonni per asukas. [Tulli 29.07.2022]


Ranskan parlamenttivaalit

23.06.2022

Kansalaisten ostovoiman heikkenemisellä voi olla merkittäviä poliittisiakin seurauksia. Kyllä omilla aivoillaan ajatteleva henkilö huomaa, että hintoja nostavat erityisesti meidän omien päättäjiemme asettamat pakotteet ja niiden vastapakotteet.

Esimakua nähtiin viime viikonloppuna Ranskan parlamenttivaaleissa (élections législatives), joissa ostovoimaa korostanut RN sai historiallisen hyvän tuloksen ja yli kymmenkertaisti paikkamääränsä edellisistä vaaleista. Lisäksi presidenttipuolue, LREM, ei saanut ehdotonta enemmistöä, mikä Ranskan vaalitavalla on erittäin poikkeuksellista. Edellisen kerran sama tilanne oli kahdeksankymmentäluvulla M. Mitterandin aikana.

Onko Suomessa sama edessä ensi kevään eduskuntavaaleissa? Uskaltaako jokin puolue nostaa kansalaisten ostovoiman tärkeimmäksi vaaliteemaksi?


Pakotteiden vaikutuksia, vko. 24

19.06.2022

Suomalaiset yritykset pakenevat Venäjältä. Uutisoinnissa suomalaisyritykset "saavat" myytyä Venäjän toiminnot, ei kyllä mainita millä hinnalla. Nykytilanteessa on ostajan markkinat ja myyjä joutunee tyytymään pilkkahintaan eli todennäköisesti takkiin tulee. Tällä viikolla uutisissa SOK ja Ponsse.

Poliitikkoja alkavat pelottaa ensi kevään vaalit ja veronalennuspuheita kuuluu sekä ministereiltä että puolueilta. Ekonomistit ovat veronkevennyksistä eri mieltä, mutta heidän ei tarvitsekaan miettiä tulevia vaaleja.

Valtiovarainministeriökin näkee taivaalla synkkiä pilviä. Suurimpana syynä tähän he pitävät Ukrainan sodan nostamia energiahintoja. Tosiasiassa (näin merkittävä) energian hintojen nousu johtuu meidän omien päättäjien asettamista pakotteista, jotka taas puolestaan (suurelta osin) johtuvat Ukrainan sodasta. Joka taas johtuu... Ai niin, maailmanhistoriahan alkaakin vuodesta 2022 ja sitä ennen ei ole tapahtunut mitään.

Ja viattomat urheilijatkin joutuvat kärsimään taloudellisesta epävarmuudesta.


Pakotteiden vaikutuksia, vko. 23

12.06.2022

Ponsse aloittaa YT-neuvottelut Venäjän viennin ja huoltotoiminnan pysähtymisen vuoksi. YLE-uutiset, 07.06.22

Poliitikoilla alkaa olemaan jo paineita ensi huhtikuussa tulevien eduskuntavaalien suhteen. Pakotteiden ansiosta äänestäjien ostovoima pienenee ja se ei ehkä ole parasta mahdollista aineistoa vaalikampanjalle. Oppositionkaan ei kannata naureskella tyytyväisenä, koska he ovat olleet, jos mahdollista, vielä innokkaampia pakotteiden kannattajia. YLE-uutiset, 08.06.22


Pakotteiden vaikutuksia, vko. 22

05.06.2022

Polttoaineiden hintoja yritetään laskea ympäristön kustannuksella. YLE-uutiset, 29.05.22

Kaupan tyrehtyminen ja raaka-ainehintojen nousu tuntuu yrityksissä. YLE-uutiset, 31.05.22; YLE-uutiset, 31.05.22; YLE-uutiset, 01.06.22

Inflaatio laukkaa ja kansalaisten ostovoima putoaa sen mukana. YLE-uutiset, 31.05.22; YLE-uutiset, 31.05.22

Energian hintojen odotetaan yhä nousevan, eikä se (kalliin) LNG-kaasun kuljetuskaan niin yksinkertaista ole. YLE-uutiset, 01.06.22; YLE-uutiset, 01.06.22


Pakotteiden vaikutuksia, vko. 21

27.05.2022

Väittävät, että taloudelliset pakoteet eivät muka tehoa. Hyvinhän niissä näkyy olevan tehoa, seuraavassa muutama esimerkki.

Finnair

Finnair suuntaa kesän ja talven lentoja yhä enemmän länteen, sillä Venäjän toimet hankaloittavat tuottoisia Kaakkois-Aasian reittejä. YLE-uutiset, 24.05.22

VR

VR:n tavaraliikenteessä pohditaan, mitä tehdä 2 000 työntekijälle - epävarmuus jatkuu kuukausia. YLE-uutiset, 25.05.22

Saimaan matkailu

Saimaan rantaan suunniteltiin vuosien ajan isoa saunamaailmaa, josta piti tulla matkailun vetonaula - kaikki yritykset vetäytyivät Venäjän takia. YLE-uutiset, 27.05.22


Sivuston aloitus

15.05.2022

Nykyinen EU:n ja Suomen pakotepolitiikka ei tunnu kovinkaan järkevältä, joten aloitetaan pienimuotoinen kooste sen vaikutuksista. Tässä keskitytään lähinnä talousvaikutuksiin. Uskonsodat demokratian ja vapauden puolesta sekä turhanpäiväinen moralisointi jätetään muiden hoidettavaksi. He osaavat sen paljon paremmin.

Taustana on siis EU:n ja Suomen pakoteintoilu, joka huonontaa meidän omien alueiden kilpailukykyä ja asemaa maailmanmarkkinoilla. Lyhyesti sanottuna "orpoilu".