Liikenne

Suomella oli ennen pakotteita ja vastapakotteita suuria suunnitelmia Kiinan liikenteen suhteen. Ihmisiä ja pientä rahtia olisi kuskattu matkustajalentokoneilla ja suurempaa rahtia rautateitse.

Nyt nekin haaveet voi heittää samaan roskakoriin, jossa jo ennestään ovat Suomen hallitusohjelma ja Euroopan haave olla tasaveroinen taloudellinen kilpakumppani Kiinan ja USA:n kanssa.

Kuva: Helsinki-Peking

Lentoliikenne

Karttakuvasta näkee, että suora lentoreitti Helsingistä Pekingiin olisi n. 6320km. Pakotteiden ja vastapakotteiden ansiosta Venäjän ilmatila on nyt suljettu suomalaisilta lentokoneilta. Ukrainan ylitse lentäminenkään ei liene erityisen järkevää. Näistä johtuen uuden lentoreitin pituus (arvio) olisi vähintään 9230km. Lisäystä siis melkein 50%.
Sama pätee myös Tokion ja Soulin suhteen.

Ennen pakotteita Helsinki oli "matkan varrella" Länsi-Euroopan ja Pekingin välisillä lennoilla. Tähän perustuikin Finnairin ja Helsingin lentokentän suunnitelma Aasian "hubista".

Helsingistä oli siis Venäjän ilmatilan kautta Euroopan lyhin suora lentomatka Pekingiin. Nykytilanteessa se taas on likimain Euroopan pisin ja luontainen paikka Euroopan ja Aasian välisten lentojen "hubille" voisikin olla Bukarest.

Pakotteiden vaikutuksesta menetettiin siis suunnilleen kaikki Helsingin ja Finnairin kilpailuedut Aasian lentojen suhteen.

Rautatieliikenne

Tavaraliikenteelle rautateitse Suomen ja Kiinan välille odotettiin merkittävää kasvua ja sitä varten rakennettiin suuri tavaraliikenneterminaali.

Pakotteiden vaikutus tähän onkin helppo arvioida, koska vaihtoehtoja ei ole. Jätetään vaan suunnitelmat odottamaan parempia aikoja, josko ne ehkä joskus tulevat "orpoilun" kauden jälkeen.